Jenni Vartiainen - Suru on kunniavieras

^AmSurua kyynelin kastella täytyy,^F jotta se puhkeais kukkaan. Helli ja ^Amhoivaa, varoen vaali, ^Fettei se menisi hukkaan.

^AmPois älä oveltas käännytä kosk^Faan, suru jos koputtaa milloin, pyydä se^Am sisälle, syötä ja juo^Fta, tarjoa yösija silloin.

^AmSitten kun kukkanen ^Ckesän on nähny^Dmt hajoo se maahan, o^Amn multaa. ^Fmaj7Näet sen silti ^Fkukkana aina,^Bm7-5 muistot on^C kal^E7leinta^Am kultaa. Eikä sun vieraasi^C asumaan jääny^Dmt, lähti se muua^Amlle matkaan. ^Fmaj7Vielä se tulee,^F mennäkseen jälle^Bm7-5en lähemmäs ^Cku^E7in ^Amaavistatkaan.

^AmSe, mitä kunniavieraasi kertoo,^F kätke se sydämees tarkoin. Ei niitä^Am oppeja kirjoista löydä, ^Fet ostaa voi miljoonin markoin. ^AmItkuja varten on ihmisen silmät,^F vieriköön kyyneleet. ^DmTuleehan tuolta se toinen päivä, kun o^En kepeät askeleet.

^AmSitten kun kukkanen ^Ckesän on nähnyt^Dm, hajoo se maahan, o^Amn multaa. ^Fmaj7Näet sen silti,^F kukkana aina,^Bm7-5 muistot on^C kal^E7leinta^Am kultaa. Eikä sun vieraasi^C asumaan jääny^Dmt, lähti se muua^Amlle matkaan. ^Fmaj7Vielä se tulee, ^Fmennäkseen jälle^Bm7-5en lähemmäs ^Cku^E7in ^Amaavistatkaan.

^AmSitten kun kukkanen ^Ckesän on nähnyt^Dm, hajoo se maahan, o^Amn multaa. ^Fmaj7Näet sen silti,^F kukkana aina,^Bm7-5 muistot on^C kal^E7leinta^Am kultaa. Eikä sun vieraasi^C asumaan jääny^Dmt, lähti se muua^Amlle matkaan. ^Fmaj7Vielä se tulee, ^Fmennäkseen jälle^Bm7-5en lähemmäs ^Cku^E7in ^Amaavistatkaan.