Jenni Vartiainen - Suru on kunniavieras

^AmSurua kyynelin kastella täytyy,^F jotta se puhkeais kukkaan Helli ja ^Amhoivaa, varoen vaali, ^Fettei se menisi hukkaan

^AmPois älä oveltas käännytä kosk^Faan, suru jos koputtaa milloin pyydä se^Am sisälle, syötä ja juo^Fta, tarjoa yösija silloin

^AmSitten kun kukkanen ^Ckesän on nähny^Dmt hajoo se maahan, o^Amn mul-taa Näet sen silti^F kukkana aina,^Dm muistot on^C kalleinta^Am kultaa Eikä sun vieraasi^C asumaan jääny^Dmt, lähti se muua^Amlle mat-kaan Vielä se tulee,^F mennäkseen jälle^Dmen lähemmäs ^Ckuin a^Amavis-tatkaan

^AmSe, mitä kunniavieraasi kertoo,^F kätke se sydämees tarkoin Ei niitä^Am oppeja kirjoista löydä, ^Fet ostaa voi miljoonin markoin ^AmItkuja varten on ihmisen silmät,^F vieriköön kyyneleet ^DmTuleehan tuolta se toinen päivä, kun o^En kepeät askeleet

^AmSitten kun kukkanen ^Ckesän on nähny^Dmt hajoo se maahan, o^Amn mul-taa Näet sen silti^F kukkana aina,^Dm muistot on^C kalleinta^Am kultaa Eikä sun vieraasi^C asumaan jääny^Dmt, lähti se muua^Amlle mat-kaan Vielä se tulee,^F mennäkseen jälle^Dmen lähemmäs ^Ckuin a^Amavis-tatkaan

^AmSitten kun kukkanen ^Ckesän on nähny^Dmt hajoo se maahan, o^Amn mul-taa Näet sen silti^F kukkana aina,^Dm muistot on^C kalleinta^Am kultaa Eikä sun vieraasi^C asumaan jääny^Dmt, lähti se muua^Amlle mat-kaan Vielä se tulee,^F mennäkseen jälle^Dmen lähemmäs ^Ckuin a^Amavis-tatkaan