Jenni Vartiainen - Suru on kunniavieras

^AmSurua kyynelin kastella täyty^Fy, jotta se puhkeais kukkaan Helli ja ^Amhoivaa, varoen vaali, ^Fettei se menisi hukkaan

^AmPois älä oveltas käänny^Ftä koskaan, suru jos koputtaa milloin pyydä ^Amse sisälle, syötÃ?^F? ja juota, tarjoa yösija silloin

^AmSitten kun kukkanen ^Ckesän on nÃ?^Dm?hnyt hajoo se maaha^Amn, on mul-taa Näet sen sil^Fti kukkana ain^Dma, muistot ^Con kallein^Amta kultaa Eikä sun vieraa^Csi asumaan jä^Dmänyt, lähti^Am se muualle mat-kaan Vielä se tule^Fe, mennäkseen j?^Dm?¤lleen lä^ChemmÃ^Am¤s kuin aavis-tatkaan

^AmSe, mitä kunniavieraasi kerto^Fo, kätke se sydämees tarkoin Ei niitÃ^Am¤ oppeja kirjoista löyd^Fä, et ostaa voi miljoonin markoin ^AmItkuja varten on ihmisen silmä^Ft, vieriköön kyyneleet ^DmTuleehan tuolta se toinen päivä, k^Eun on kepeät askeleet

^AmSitten kun kukkanen ^Ckesän on nÃ?^Dm?hnyt hajoo se maaha^Amn, on mul-taa Näet sen sil^Fti kukkana ain^Dma, muistot ^Con kallein^Amta kultaa Eikä sun vieraa^Csi asumaan jä^Dmänyt, lähti^Am se muualle mat-kaan Vielä se tule^Fe, mennäkseen j?^Dm?¤lleen lä^ChemmÃ^Am¤s kuin aavis-tatkaan

^AmSitten kun kukkanen ^Ckesän on nÃ?^Dm?hnyt hajoo se maaha^Amn, on mul-taa Näet sen sil^Fti kukkana ain^Dma, muistot ^Con kallein^Amta kultaa Eikä sun vieraa^Csi asumaan jä^Dmänyt, lähti^Am se muualle mat-kaan Vielä se tule^Fe, mennäkseen j?^Dm?¤lleen lä^ChemmÃ^Am¤s kuin aavis-tatkaan