Kotiteollisuus - Taman taivaan alla

^AmKuun ja auringon välissä olent^Go on, käärmeen kasvot ja ^Grippeet enkelin. ^AmSekö minusta jäljellä enää on? ^GMissä olin ja^G missä lentelin? ^AmTuuli yltynyt ^Ghakkaa naruja ^Glipputankojen ^Amtuuli yltynyt ^Gkäy yli^G puiden rantojen. ^AmTämän taivaan all^F#a tuuli puha^C#ltaa Se ^Ghakee vertaistaan. ^AmPieni ihminen ^F#ristii käte^C#nsä rukoi^Gllakseen. ^AmMutta rukous on ^F#vain mutina tuules^C#sa ei sitä^G kukaan kuule ja ^Amjos jostain joskus ^F#löytyy jum^C#ala ei se ^Glapsekseen, kuvakseen minua tunnista. ^AmUnohduksen sylistä nous^Gee raudanharmaalle ^Gtaivaalle ^Amlintujen parvet kun tuuli levittä^Gä tomu^Ga yllemme ^Ampelkään kuolemaa ^Gei kukaan kulje tääll^Gä vetten päällä ^Ampelkään kuolem^Gaa ja pelkä^Gän elää täällä.

^AmTämän taivaan all^F#a tuuli puha^C#ltaa Se ^Ghakee vertaistaan. ^AmPieni ihminen ^F#ristii käte^C#nsä rukoi^Gllakseen. ^AmMutta rukous on ^F#vain mutina tuules^C#sa ei sitä^G kukaan kuule ja ^Amjos jostain joskus ^F#löytyy jum^C#ala ei se ^Glapsekseen, kuvakseen minua tunnis^Amta.

^AmTämän taivaan all^F#a tuuli puha^C#ltaa Se ^Ghakee vertaistaan. ^AmPieni ihminen ^F#ristii käte^C#nsä rukoi^Gllakseen. ^AmMutta rukous on ^F#vain mutina tuules^C#sa ei sitä^G kukaan kuule ja ^Amjos jostain joskus ^F#löytyy jum^C#ala ei se lapse^Gkseen, kuvakseen minua tunnis^Amta.