Kotiteollisuus - Taman taivaan alla

^EmKuun ja auringon välissä olent^Ao on, käärmeen kasvot ja ^Drippeet enkelin. ^EmSekö minusta jäljellä enää on' ^AMissä olin ja^D missä lentelin' ^EmTuuli yltynyt ^Ahakkaa naruja ^Dlipputankojen ^Emtuuli yltynyt ^Akäy yli^D puiden rantojen. ^EmTämän taivaan all^C#a tuuli puha^G#ltaa Se ^Ahakee vertaistaan. ^EmPieni ihminen ^C#ristii käte^G#nsä rukoi^Dllakseen. ^EmMutta rukous on ^C#vain mutina tuules^G#sa ei sitä^D kukaan kuule ja ^Emjos jostain joskus ^C#löytyy jum^G#ala ei se ^Dlapsekseen, kuvakseen minua tunnista. ^EmUnohduksen sylistä nous^Aee raudanharmaalle ^Dtaivaalle ^Emlintujen parvet kun tuuli levittä^Aä tomu^Da yllemme ^Empelkään kuolemaa ^Aei kukaan kulje tääll^Dä vetten päällä ^Empelkään kuolem^Aaa ja pelkä^Dän elää täällä.

^EmTämän taivaan all^C#a tuuli puha^G#ltaa Se ^Ahakee vertaistaan. ^EmPieni ihminen ^C#ristii käte^G#nsä rukoi^Dllakseen. ^EmMutta rukous on ^C#vain mutina tuules^G#sa ei sitä^D kukaan kuule ja ^Emjos jostain joskus ^C#löytyy jum^G#ala ei se ^Dlapsekseen, kuvakseen minua tunnis^Emta.

^EmTämän taivaan all^C#a tuuli puha^G#ltaa Se ^Ahakee vertaistaan. ^EmPieni ihminen ^C#ristii käte^G#nsä rukoi^Dllakseen. ^EmMutta rukous on ^C#vain mutina tuules^G#sa ei sitä^D kukaan kuule ja ^Emjos jostain joskus ^C#löytyy jum^G#ala ei se lapse^Dkseen, kuvakseen minua tunnis^Emta.