Antti Tuisku - Lammin lumi peittaa maan

^GValo heijastuu, vie^Emreiseen ikkunaan ^D ja väki juosten kantaa^C ostoskassejaan. On ^Gilta valkoinen, mä^Em lehtee selailen ^D ja itsekseni ^Chymyilen.

^C Lahjat sekä kori^Gsteet, mut vain sä mun juhlan^D tee^Gt. ^C

Ei ^Gkiirehdittäis ollenkaan ja ^Emoltaisiin rauhassa vaan. Kun ^Clämmin lumi peittää maan, mentäis^D sitä katsomaan. Tän^G joulun kanssas viettää saan, se ^Emjatkua vois ainiaan. Niin ^Ckauan kuin oot täällä, tuun ih^Dmeisiin uskomaan.

Kau^Gpunki hiljenee. Taas ^Emjoulu täällä on. ^D Sä tuot sen mukanasi, ^Ctyyneys sanaton. ^GSeisot edessäin. Oon ^Emoottanut sua niin. ^D Luot hengen näihin ^Chuoneisiin.

^C Lahjat sekä kori^Gsteet, mut vain sä mun juhlan^D te^Get ^C

Ei ^Gkiirehdittäis ollenkaan ja ^Emoltaisiin rauhassa vaan. Kun ^Clämmin lumi peittää maan, mentäis^D sitä katsomaan. Tän^G joulun kanssas viettää saan, se ^Emjatkua vois ainiaan. Niin ^Ckauan kuin oot täällä, tuun ih^Dmeisiin uskomaan.

^EmLapset leikkii leikkejään, ja ^Gjossain vanhan miehen nään^D, sytyttävän liekin ky^Cnttilään. Ja ^Emradiossa soitetaan ^Gtutut laulut uudestaan, kun ^Dlumi, lumi peittä?^D? maan.

Ei ^Gkiirehdittäis ollenkaan.

Ei ^Akiirehdittäis ollenkaan ja ^F#moltaisiin rauhassa vaan. Kun ^Dlämmin lumi peittää maan, mentäis^E sitä katsomaan. Tän^A joulun kanssas viettää saan, se ^F#mjatkua vois ainiaan. Niin ^Dkauan kuin oot täällä, tuun ih^Emeisiin uskomaan.