Yö - Sunnuntaisin kuolee kuninkaat

^Em Puut pienen polun reunus^Gtaa, on ^Csuihkuallas aina tyhjä ^Gvaan Nyt ^Ampuiden yli meren täältä ^Emnähdä voi, kun ennen ^Ctuuli vain sen äänet joskus ^Dtänne toi ^B7

^EmSaavuin tänne niin kuin häpeil^Glen, edes ^Ckynttilää mä tänne tuonut ^Gen ^AmVastannut en öisiin viestei^Emhin, ^Csoittanut en vaikka lupa^Dsus4sin ^D

^G Ja kahdes^Dtaan pojat ^Emnurmikolla ^Bmmakaa Katsoo ^Cpoutapilvien ^Gtakaa joskus ^Amaurinko kuin ^Dmuistuttaen, ^G ettei kuiten^Dkaan joka ^Emhetkeen pääse ^Bmmukaan Joskus ^Ctietä tunne ei ^Gkukaan, ota ^Amvastaan päivät ^Djotka kiinni ^Csaat, Am D (Em) sillä sunnuntaisin kuolee kuninkaat

Kun ^Emtarttunut ei tuuli purjei^Gsiin, hän enää ^Cjaksanut ei jäädä ankku^Griin Ei ^Amjaksanut hän enää odot^Emtaa, ilman ^Cvaltakuntaa kaikki ^Dkatoaa ^B7

On ^Emhelppo mennä jos vain käske^Gtään, vaan ^Cvaikeaa on pyytää lähte^Gmään Nyt ^Amliian myöhään saavun tänne ^Emkuitenkin, en ole ^Cvahvempi kuin kuuluu tapoi^Dsus4hin ^D

^G Ja kahdes^Dtaan pojat ^Emnurmikolla ^Bmmakaa Katsoo ^Cpoutapilvien ^Gtakaa joskus ^Amaurinko kuin ^Dmuistuttaen, ^G ettei kuiten^Dkaan joka ^Emhetkeen pääse ^Bmmukaan Joskus ^Ctietä tunne ei ^Gkukaan, ota ^Amvastaan päivät ^Djotka kiinni ^Csaat, sillä ^Amsunnuntaisin ^Dkuolee kunin^Ckaat ^{D C/E D/F#}

^G Ja kahdes^Dtaan pojat ^Emnurmikolla ^Bmmakaa Katsoo ^Cpoutapilvien ^Gtakaa joskus ^Amaurinko kuin ^Dmuistuttaen, ^G ettei kuiten^Dkaan joka ^Emhetkeen pääse ^Bmmukaan Joskus ^Ctietä tunne ei ^Gkukaan, ota ^Amvastaan päivät ^Djotka kiinni ^Csaat, Am D (Em) sillä sunnuntaisin kuolee kuninkaat