Autoscroll
1 Column 
Text size
Transpose 0
AmJos täytätte mun lasini niin E7tahdon kertoAma CSurullisen tarinan joll' Fei oo G7vertoCa E7Se on Amlaulu meriCrosvosta FRoope G7nimelCtään HänAm sydämiFä särki missäAm joutuiE7 kiertAmämään.
Hän kaunis oli kasvoiltaan ja nuori iältään ja opetuksen saanut oli omalta isältään Vaan tyttі jota lempi hän oli petturi Ja siksi tuli Roopesta nyt julma ryöväri. Viel' Itämeren rannikot ne Roopen muistavat Ja naiset Pietarinkin vielä päätään puistavat Ja Suomenlahden kaupungit tuns' Roope ryövärin Ja suuri oli pelko vielä Kokkolassakin. Ei neito Viron rannikon unhoita milloinkaan kun Rosvo-Roopen kanssa hän joutuin kapakkaan He söivät mitä saivat ja joivat tuutingin ja tyttö poltti sydämens' mut Roope sikarin. Ei tiennyt impi Oolannin kuink' oli laitansa kun Rosvo-Roope pestäväks vei hälle paitansa Yks nappi oli irti, hän ompeli sen kiin ja samalla hän ompeli myös sydämensä siin. Sai Roope viimein palkkansa hän on nyt Suomessa Ja jossain jokivarressa lie lossivahtina Hän lesken eessä nöyrtyi ja joutui naimisiin Ja sillä lailla Rosvo-roope hiljaa hirtettiin.