Tapio Rautavaara - Isoisän olkihattu

Mä ^Cmtässä kerran ullakolle ^Fmyksin kapu^Cmsin Ja ^Fmsattumalta ^Cmvanhan kaapin ^D7siellä aukai^Gsin Mä ^Cmsitä pengoin mitä lienen ^Bb7oikein etsi^Ebnyt ^G7 Niin ^Cmlöysin vanhan ^Fmolkihatun ^Cmsiitä ^G7kerron ^Cmnyt

Sen ^G7pölystä kun puhdistin ja ^Cmsitä kääntelin Ja ^Ebullakolle ^Bbvanhan arkun ^Abpäälle istah^Gdin En ^Fmaikaa tiedä ^Bb7miten kauan siinä viivä^Ebhdin ^C Kun ^Fmisoisän ^Bbtarinaa mä ^Cmhiljaa ^G7muiste^Cmlin

Ol' ^Cmkerran pieni hattukauppa ^Fmsivukadu^Cmlla Niin ^Fmpientä kauppaa ^Cmnykyään et ^D7löydä tode^Glla Ja ^Cmsiihen puotiin isoisä ^Bb7kerran piipa^Ebhti ^G7 Hän ^Cmkauan etsi ^Fmolkihatun ^Cmviimein ^G7vali^Cmtsi

Vaan ^G7valinta se tuskin siinä ^Cmaikaa vienyt ois Kas ^Ebsyy on toinen ^Bbhennonnut ei ^Abmillään mennä ^Gpois Kun ^Fmkerran katsoi myyjättären ^Bb7silmiin sini^Ebsiin ^C Jo ^Fmkaikki hatut ^Bbostanut hän ^Cmkohta ^G7olis ^Cmniin

Näin ^Cmkului aikaa sinisilmäin ^Fmvuoksi tosi^Cmaan Nyt ^Fmromanssi niin ^Cmkaunis kohta ^D7puhkes kukki^Gmaan Ja ^Cmjoka päivä iltasin kun ^Bb7kello tuli ^Ebkuus^G7 Näht^Cmiin eräs ^Fmherrasmies ja ^Cmolki^G7hattu ^Cmuus

^G7Odottavan sulkemista ^Cmpienen myymälän Ja ^Ebkahden nuoren ^Bbkulkevan luo ^Abpuiston hämä^Grän Ei ^Fmkauniimmin tää satu pieni ^Bb7päättyä nyt ^Ebvoi ^C Kun ^Fmkera syksyn ^Bblehtien hää^Cmkellot ^G7heille ^Cmsoi

Näin ^Cmkuvat kulki muistoissani ^Fmhämys ulla^Cmkon Ja ^Fmmietin kuinka ^Cmkaunis sentään ^D7ihmiselo ^Gon Vaan ^Cmmiten vähän jääkään meistä ^Bb7muistoks ^Ebtulevain^G7 Kuin ^Cmisoisän ^Fmtarinasta ^Cmolki^G7hattu ^Cmvain

Mutt ^G7ehkä ajan tomun alta ^Cmjoku toinenkin ^EbJoskus pienen ^Bbmuiston löytää ^Abniin kuin minä^Gkin Näin ^Fmisoisän olkihattu ^Bb7sai mun laul^Ebamaan^C Ja ^Fmvanhan kaapin ^Bbkätköihin sen ^Cmlaitoin ^G7uudes^Cmtaan