Stella - Piste

^GKun puhalle^Btaan tulta tähän ^Csammuvaan hiileen, se ^Emsavullansa ^Dmeitä tukehdut^Ctaa. Ja ^Gjos vain muistel^Blaan, jäädään kiinni ^Cikuisuuteen.

Eikä ^Celetä ollen^Dkaan, kaikki tämä ^B7vähäkin vain tuho^Emtaan, rohkeem^Ampaa, on luovut^Dtaa. ^Bm7

Kyllä sinä ^Cmuistat, kuinka ^Dkatse viilte^Em7lee. Kyllä sinä ^Ctiedät, miten l^Dehdet putoi^Em7lee. Kaikki on jo ^Cnähty, ^Bm7siksi pisteen ^Amnyt teen. Anna jo ^Emolla, anna mun ^Dolla ja unoh^G(hold)taa.

^GKun nyt jutel^Blaan, voidaan hyvin ^Ckatsoa silmiin, on ^Emnähty nämä ^Dseinät ennen^Ckin. Mut ^Gei saa kosket^Btaa, ne aamut meidät ^Cimee vain kuiviin.

Ei tästä ^Ctule näin valmiim^Dpaa, ehkä on jo ^B7aika irroit^Emtaa, kai ^Csaa, nyt luovut^Dtaa. ^Bm7

Kyllä sinä ^Cmuistat, kuinka ^Dkatse viilte^Em7lee. Kyllä sinä ^Ctiedät, miten le^Dhdet putoi^Em7lee. Kaikki on jo ^Cnähty, ^Bm7siksi pisteen ^Amnyt teen. Em D C ... Anna jo olla, anna mun olla ja unohtaa.

Anna jo ^Colla, Anna mun ^Dolla ja unoh^Emtaa. ^{D G D}

Kyllä minä ^Ctiedän, kuinka ^Dkehomme kietou^Em7tuu. Kyllä minä ^Cmuistan, kelle ^Dihosi tuok^Em7suu. Jos tulevatkin ^Cvuodet ^Bm7käsiimme vain rik^Amkoutuu. En jaksaisi ^Emolla, anna mun ^Dolla ja unoh^Ctaa…