Autoscroll
1 Column 
Text size
Transpose 0
Samuli Edelmann Kirkossa
Tuli Akirkkoon mieF#ms ja lapsi he Deteeni istEuivat kai Atie oli piF#menelle pitkä oli DkosteEat kiharat ei AmontaF#m hetkeä hiljaa tuo DollutE pikkupää oli ApaljonF#m kyselemistä ja Dpaljon EnähtAävää
Oli kauniit alttaritaulut monihaaraiset kynttilät nuo kaksi puhuivat hiljaa ja joskus hymyilivät kovin kauan saarna kesti lapsi istui miettien ja pienin pehmein sormin isän hihaa hyväillen
minä Atahtoisin iF#msä jo kotiin isä Dminua väsyEttää hän Anostaa F#mpienet kasvot ja Dhuuli Evärähtää he AlähtivätF#m kesken saarnan minäD loppuun astiE jäin sama AhiljainenF#m arka pyyntö Hm W nous syvältä itsestäin: minä Atahtoisin iF#msä jo kotiin isä DminuaE väsyttää soi AkirkossaF#m kiitosvirsi oli DulkonaE viAhreää.
tabbed by: Tumpelo_