Pmmp - Merimiehen vaimo

^DHän ei voinut itselleen mitään ^Bmkatkeruuden siemen sai itää ^GTeki pesän rintaan jonnek^Din ^DKun ei käynyt koskaan kouluja ^BmTeki sitten paljon lapsia ^GYhtä monta kuin varpaitaan^Dkin

^GAina sydän^A lyyhistyi ^Dkun lähdön hetk^Bmi jälleen lähestyi ^GMutta heikot v^Aain tunteitaan ^Dnäyttää ^GLaitureilla h^Aeiluttaa ^Dkaikki joiden o^Bmsa on o^Gdottaa ^Aodottaa

^DLaiva miestä vei, jo^Bm vaahtopäät ^Gkauas täältä pois ^Dja lämpimään ^{A G D}Vaimo jäi ja kaitsi ^Bmlapsiaan ^Gvuodet kasvoihin söi ^Dpolkujaan ^{A G}

^DHän ei aina ollut tällainen ^Bmvihainen ja vanhanaikainen ^GEnää puhuu yksin sein^Dille ^DRistipistotaulut tuijottaa ^Bmkun hän selaa postikorttejaan ^GLapset eivät koskaan viera^Dile

^GVaikka rannall^Ae taas jää ^Dse pyhä viha ^Bmrintaa lämmit^Gtää ^GMiten siitä vu^Aodet menneet ^Donkaan ^Gkun laiturille l^Aapset vei ^Dja laiva tuli, m^Bmies tullutkaan ^Ge-ei A E-ei

^BmSeurahuoneella ^Gkirkkaansinisessä^D mekossaan ^BmLaittanut tunnin hi^Auksiaan on ^Gullakko^Ahuoneess^Daan ^BmMies kauan katsoo luokse kä^Gvelee ja pyytä^Dä tanssimaan ^BmSanoo, että illan jokaisen^G tanssin ^Ahän vain yksin saa^D

^DLaiva miestä vei, jo^Bm vaahtopäät ^Gkauas täältä pois ^Dja lämpimään ^DVaimo jäi ja kaitsi ^Bmlapsiaan ^Gvuodet kasvoihin söi ^Dpolkujaan

^GPoskin punaisin hän puistaa päätään joka sanan painaa mieleensä ^D

^GOttaa mitä huvittaa ja nyt hän tytön haluaa

^DElämä on laulun haaveunt^Bma ^GMerten prinssi ja valtakunta ^{A D}Orkesteri soittaa ^{Bm G}viulu ei voi enää kauniimmin vaie^Ata ^DOttein lujin mies tanss^Bmittaa ^Ghuolehtii, eikä päästä ^Akoskaan ^DKäsissä on vielä voima, tu^Bmnto ^GVanhuus kaukainen sairaus ou^Ato

L^Daiva miestä vei, jo ^Bmvaahtopäät ^Gkauas täältä pois ^Dja lämpimään ^{A G}