Mikko Alatalo - Ihmisen ikava toisen luo

Ei mun ^Emtakki kaipaa neulaa, ei ^Amlankaa, mutta ^D7sielu kaipais seuraa parem^Gpaa.

Ei näissä^Am kapakoissa kuule ru^Emnoa, ei tankaa, pelkkää^F#7 juopunutta puheen so^H7rinaa.

Nuo kasvot ^Emmiestenhuoneen peilissä, ^Am joita tuijotan, ei ne ^D7minun oo, vaan omaisuutta ^Gryyppyporukan.

Mutta ^Amyksi seikka tässä sentä?^Em?n lohduttaa, se, että ^F#7 sinä olet voinut mua^H7 joskus rakastaa^Em. ^{Cmaj7 H7 Cmaj7}+=+=+=+=+=+ Am7 D7 G | | | | | | On silti hyvä, ettet näe minua nyt, +-+-+-+-+-+ | | ¤ | | | Am H7 Em H7 Em +-+-+-+-+-+ en tahdo, että vuokseni sä järkytyt. | ¤ | | | | +-+-+-+-+-+ Kun mennyt ^Am7kaikki on, niin ^D7jäljelle ^Gmaj7 jää vai^C#n tuo, Gmaj7 C7 H7 Em +=+=+=+=+=+ ihmisen ikävä toisen luo. | | | | | | +-+-+-+-+-+ | | | | | ¤ +-+-+-+-+-+ ¤ | | | ¤ | H7 Em A +-+-+-+-+-+ Kai vaadin liikaa, enkä itseäni kestä selvin päin. Se on ^D7sama, rokuliinko jään vai töihinkö ^Gmä meen. Mä tiedän,^Am etten tulevaisuutta^Em tehdä voi näin, mut kunhan ^F#7selviäsi nyt edes huom^H7iseen. Käyn yksin ^Em taisteluni täällä, ja j^Amos voitan kuka ties, seisoo ^D7ovellasi vanha ^Emmestari. Oon ^Amehkä juoppo, mutta sen verran ^Em herrasmies, etten ^F#7tahdo täsää vaiheessa oll^H7a sulle vaivak^Emsi.^{Cmaj7 H7}

On silti ^Am7hyvä, ettet ^D7 näe minua^G nyt, en ^Amtahdo, että ^H7 vuokseni s?^Em? j^H7är ^Emkytyt. Kun mennyt ^Am7kaikki on, niin ^D7jäljelle ^Gmaj7 jää vai^C#n tuo, ^C7ihmisen ikävä^H7 toisen^Em luo.^{Am H7+9 Em}