Lauri Tahka - Peltoniemen hintriikan surumarssi

On ^Dmsuo, pitkos^A7puut Tienä on ^Dmvain pitkos^A7puut Ja ne vie ^Dmluokse töllin ^Aharmaan ^DmTöllin huolen^Aharmaan ^DmPois on asu^Ckas Autioituu ^Cpirtti ja seinät ^Dmsammaloituu Pois veivät ^A7Peltoniemen ^DmHint^A7rii^Dmkan

Hän ^Dmsai köyhyy^A7den Osakseen ^Dmsai köyhyy^A7den Vierahaks ^Dmjoskus hallan ^Avarmaan ^DmJoskus hallan ^Avarmaan ^DmNyt on huoli ^Cpois Lopun saivat ^Cpuute ja huolet, ^Dmmaiset vaivat Pois veivät ^A7Peltoniemen ^DmHint^A7rii^Dmkan

^C7 Ja onni ^Fihmeellinen vasta onhan Hintriikasta ^CPäästä jälleen kuulemaan, ^Fmiten veisataan Niin ^Fharvoin tänne tuolta hallaiselta suolta ^CKöyhä joutaa lähtemään ^Dmleipäkiireiltään

Toi ^A7äiti pienen ^DmHintriikkansa ^AKerran ^Dmkastejuhlaan ^AHerran ^DmJäi jo kauas ^Ctaa aika leikin Nuorena kirkkoon ^Dmsitten veikin mies Rakas ^A7Peltoniemen ^DmHint^A7rii^Dmkan

^C7 Ei elä ^Fonni hallasuolla, siellä kukka kuolla ^CTahtoo ennen aikojaan, ^Fkesken nuoruuttaan Niin ^Fmyöskin päivä koitti, jolloin kellot soitti ^CPuolisolle Hintriikan ^Dhetken muutaman

Sai ^A7kohtalokseen ^Dmsuon Ja töllin ^Aharmaan, ^Dmtöllin huolen^Aharmaan ^DmPois on asu^Ckas Autioituu ^Cpirtti ja seinät ^Dmsammaloituu Pois veivät ^A7Peltoniemen ^DmHint^A7rii^Dmkan