Kojo - Suloinen maria

Surusilmä auring^Amon, ^Dunohduksen ^Emkuutamon ^C huumaamana mä su^Amn, kanssas ^Ckun pois leijai^Blen. Paratiisiin kadot^Amtiin,^D sinisiin ^Gmaj7suudelmiin ^C mut syksy-^Amyön varjoih^Emin sut menet^Cin ^B

Rantahiekkaan kost^Ameaan^D, maininkien ^Emhuuhtomaan ^C kuvioita piirtä^Ammään, kun mä ^Cjään, sun kasvos ^Bnään. Heitän kiven aaltoi^Amhin,^D sua täällä ^Gmaj7suutelin. ^C Ja meri ^Amvelloo ja ^Emkäy, ei hiekka^Clinnaamme ^Bnäy

Kuori simpu^Emkan^C, ^Btuntuu ^Emlaulavan^{C B} Suloinen ^EmMar^Cia, ^Amkai^Bpaan ^Emsua,^{C B}kaipa^Eman ^Csua^B

Vaikken koskaan sua ^Amnää^D, unelmamme silti j^Emää ^C Jos mä joskus rakas^Amtun, olen ^Csun mä kuiten^Bkin Tuoksus tuntuu vielä^Amkin,^D kun silloin ^Gmaj7suutelin ^C Vaik´ matka ^Amviekin eril^Emleen, sun kuvas ^Cjäi sydäm^Been

Sua se hal^Emuaa^C, ^Bsua se ^Emjanoaa^{C B} Suloinen ^EmMar^Cia, ^Amkaip^Baan ^Emsua, ^{C B} ka^Emipaa^Cn s^Bua

Sua se ^Emhalua^Ca,^B sua se ^Emjanoaa^{C B} Suloinen ^EmMar^Cia, ^Amkaip^Baan ^Emsua, ^{C B}

Yössä pi^Emmeään^C, ^Btoistan nim^Emeään^{C B} Suloinen ^EmMari^Ca, ^Amkaipa^Ban ^Emsua, ^{C B} k^Emaipaan^C s^Bua