Johanna Kurkela - Suojelija

^Cm Vaikka pyytämättä ^Bbmaj7/Csaavuit, vaikka^Eb/C kutsunut sua ^Bbmaj7/Cen ^Cm Tullessasi muutit^Bbmaj7/C kaiken, ^Eb/C mä hapui^Bbmaj7/Clen ^Ab Lähdin ^Bbkanssas yhtä ^Cmmatkaa ^Abtätä ^Bbtietä kulke^Ebmaan Ab Bb Cm Ab Bb (Cm) Vaikken edes tiedä suuntaa tai osaanko ollenkaan

^Cm Vierelläsi, ^Bbmaj7/Clähelläsi ^Eb/Chellien sua siiven ^Bbmaj7/Calla ^Cm Hennoin voimin ^Bbmaj7/Cvahvimpana, ^Eb/Csillä sinua ^Bbmaj7/Cvailla ^Ab Eksyn ^Bbmetsään, ^Cmhukun sumuun ^Ab Varmaan ^Bbtörmään kal^Eblioon Ab Bb Cm Ab Bb (Cm) Jyrkänteeltä syöksyn alas, oleellista ilman oon

^Cm Kätken sut turvaan ^Bbmaj7/Csydämeeni, ^Eb/Caskeleitas var^Bbmaj7/Cjelen ^Cm Ja kun on aika, mä ^Bbmaj7/Cpäästän irti mutta ^Eb/Ckoskaan lähde ^Bbmaj7/Cen ^Ab Koska ^Bbsinä olet ^Cmminun ^Abniin kuin ^Bbminä olen ^Ebsun ^Ab Ilman ^Bbsinua mut ^Cmnielevät aallot Ab Bb (Cm) Ilman sua hukun

^F Osaan huutaa ^Cm7hiljaa, etten ^Funtas hajota^{Cm7 F} Pystyn kantamaan ^Cm7sut turvaan, pahan ^Fen anna kajota^{Cm7 Ab} Sun pintaan ^Bbtai sun sy^Cmdämeen ^Ab Sulle ^Bbmaailm^Eban mä teen ^Ab Näistä ^Bbhauraist^Cma palasista, näistä ^Abmitkä m^Bbulla o^Cmn ^Ab Näistä ^Bbpienistä ja ^Cmainoista, näistä ^Abmitkä m^Bbulla on