Johanna Kurkela - Marmoritaivas

^DmTiedän, että en ole ainut Jolle ^Amtällä tavalla ^Emkäy Että t^Foinen on lähellä ^Gaivan Sitten ^Chäntä ei enää näy Nyt on ^Dmvuoteeni liian ^Esuuri Niin j^Amäätävän kylmäkin^Em Ja ^Dmsydäntä ympäröi muuri ^EKiveäkin lujem^Ammin

Tänä yönä ^Fmarmori^Gtaivas Kaartuu ^Amkattona ylle ^Emmaan Kuun^Fvalon ja pilvien ^Gleikki Sitä k^Catsella nyt yksin saan Tuo hajonnut ^Fmarmori^Gtaivas Valuu ^Amhuoneeseen valtoime^Emnaan Olet ^Fpoissa vierel^Emtäni Muttet ^Esydämestäin milloin^Amkaan

^DmTunnen yhä kätesi painon Ja voin ^Amkuulla äänesi^Emkin Ja jos ^Fsuljen hetkeksi ^Gsilmät On kuin ^Ckanssas taas olisin Vaan kun ^Dmkatson nään aution ^Ehuoneen Ja ^Amkätes on peitto v^Emaan Nää ^Dmharhat kuin viiniä ^Emjuoneen ^ESua saa taas kutsu^Ammaan

Tänä yönä ^Fmarmori^Gtaivas Kaartuu ^Amkattona ylle ^Emmaan Kuun^Fvalon ja pilvien ^Gleikki Sitä ^Ckatsella nyt yksin saan Tuo hajonnut ^Fmarmori^Gtaivas Valuu ^Amhuoneeseen valtoime^Emnaan Olet ^Fpoissa vierel^Emtäni Muttet ^Esydämestäin milloin^Amkaan

^DmTämä ikävä on sellainen ^AmEttä tällaista kokenut ole en ^FSe on syvä ja jotenkin lopulli^Gnen ^DmSe painaa ja sattuu ja kuris^Amtaa^{Em F}Mutta kenties joskus on helpo^Gmpaa

Tänä yönä ^Fmarmori^Gtaivas Kaartuu ^Amkattona ylle ^Emmaan Kuun^Fvalon ja pilvien ^Gleikki Sitä ^Ckatsella nyt yksin saan Tuo hajonnut ^Fmarmori^Gtaivas Valuu ^Amhuoneeseen valtoime^Emnaan Olet ^Fpoissa vierel^Emtäni Muttet ^Esydämestäin milloin^Amkaan