Johanna Kurkela - Kuolevainen

Ne sanoo mä oon^Am keijukainen Ne sanoo mä en^F totta oo mä oon joku^Em outo tulokas uusi asukas,^G niin ne puhuvat Ne sanoo mä oon^Am menninkäinen En lihaa enkä^F verta oo Mul on vähä^Emn noidan kykyjä, velhonäki^Gjä, niin ne puhuvat Mut ^Dmvaikka mä uskon^G ihme^Fisiin, en^Dm taikoja^C tehd?^G? voi

Kun mua ^Csattuu, kun sydämmessä veitse^Amt kääntyy Mä vapisen niin kuin^F jokainen ihminen,^Dm ku^Col^Gevainen Jos tä?^C? loppuu, jos tänä yönä ra^Amkkaus päättyy Mä hajoan niin kuin ^Fjokainen ihminen,^Dm ku^Col^Gevainen,^Am ku^Gol^Amevainen

Ne sanoo että^Am maiset murheet ei paina mua^F ollenkaan Ne puhuu siitä^Em silmät palaen, tieto salaine^Gn ympäröi mua Ne näkee kyll?^Am? kyyneleeni, mut ne ei tul^Fe halaamaan Ja lapsille on ^Emhelppo sanoa tuntemattomia ^Gtäytyy varoa Mut ^Dmvaikka mä uskon^G ihme^Fisiin, en^Dm taikoja^C tehd?^G? voi

Kun mua ^Csattuu, kun sydämmessä veitse^Amt kääntyy Mä vapisen niin kuin^F jokainen ihminen,^Dm ku^Col^Gevainen Jos tä?^C? loppuu, jos tänä yönä ra^Amkkaus päättyy Mä hajoan niin kuin ^Fjokainen ihminen,^Dm ku^Col^Gevainen,^Am ku^Gol^Amevainen

Haavo^Gitun, kun mua ^Ampitelet noin, ^Ckipu vain voimi^Fstuu Oisin^G sun nyt kun h^Amaluat pois ja ^Covi vain sulkeu^Ftuu

Kun mua^C sattuu, kun sydämmessä veitse^Amt kääntyy Mä vapisen niin kuin^F jokainen ihminen,^Dm ku^Col^Gevainen Jos tä?^C? loppuu, jos tänä yönä ra^Amkkaus päättyy Mä hajoan niin kuin ^Fjokainen ihminen, ^Dmkuo^Cle^Gvainen,^Dm ku^Col^Gevainen,^Am ku^Gol^Amevainen