Jenni Vartiainen - Ihmisten edessä

^FKadut täyttyy ihmisistä,^G ne ei tiedä meistä ^Ammitään ^{Em F}Ootat mua asemalla,^G ehkä kello an^Amtaa - ^Emanteeksi minulle ^FJuoksen loppumatkan, sin^Gä olet kaunis niin kuin ^Amaina, sinun ^Emkorkeissa koroissa

Sanot, ^Ftämä ilta kävellään^G käsi kädes^Amsä - ^Emihmisten edessä ^FÄlä sinä muiden ^Gkatseista välitä^Am, sillä ^Emme ollaan yhdessä ^FNe ei tiedä mitään, ne ei ^Gkuulu tähän tarinaan^Am, joka ^Emharvoille luetaan

^FKadut täyttyy äänis^Gtä, joku huutaa meidän ^Amperään, ^{Em F}Olet meistä vahvem^Gpi, kanssasi en pel^Amkää - ^Emkaupungin pimeää ^FIhmisjoukon kohdal^Gla pidät kiinni kove^Ammpaa ja ^Empelkoni katoaa

Sillä ^Ftämä ilta kävellään^G käsi kädes^Amsä - ^Emihmisten edessä ^FÄlä sinä muiden ^Gkatseista välitä^Am, sillä ^Emme ollaan yhdessä ^FNe ei tiedä mitään, ne ei ^Gkuulu tähän tarinaan^Am, joka ^Emharvoille luetaan ^{F G Am} Tämä ^Emharvoille luetaa^Fn ^{G Am Em F}Ne ei tiedä mitään, ne ei ^Gkuulu tähän tarinaan^Am, joka ^Emharvoille luetaan