Autoscroll
1 Column 
Text size
Transpose 0
Hector - Nostalogia I & II Säv./San. Hector
1. MäD ajassaA oudostiBm liGidän, tä?Em? untako on vaikAo ei' mäD paikastaA paikkaan näiBmn kGiidän ja Emvarjoni tunne mua Aei
Oli Bmmäntyjen tuoksut jaF#m juhannuGsyö ja Emäitini lempe?A? niin oli Bmsuolainen ilma ja F#mtähtienG vyö ne Emhetkessä pois pyyhiAttiin
2. Mä sammaliin sirkuksen laitoin ja kaarnasta tein mitä vain mä pahvista leijani taitoin sen pilviin mä nousemaan sain Nyt teen lumilinnan ja aamulla nään; joku maahan sen kaatanut on nyt ennalta aavistaa voin joka sään talvet syksyiksi muuttuneet on 3. Tää kaipuuni menneeseen aikaan mua piiskaa ja kasvoille lyö en uskoa tahtoisi taikaan josta muistuttaa vain joku yö Unet kummalliset minut menneisiin vie monet kasvoni peilistä nään jossain kaukana kulkee se kultainen tie jota en pysty ymmärtämään 4. Voin puristaa sormeni nyrkkiin myös lyödä ja murskata voin nyt törmäilen sääntöihin jyrkkiin yhä harvemmin hymyillä voin Oi missä on polkuni missä on tie, jonka reunalta mustikat hain' nyt en enää naapuriin piirakkaa vie maksi-market on naapurinain Nostalogia II ------------- 1. Tää kaipuuni menneeseen aikaan mua piiskaa ja kasvoille lyö en uskoa tahtoisi taikaan josta muistuttaa vain joku yö Oli mäntyjen tuoksut ja juhannusyö ja äitini lempeä niin oli suolainen ilma ja tähtien vyö ne hetkessä pois pyyhittiin 2. Nään kartalla pikkuisen pallon sen nimi on Tellus tai Maa ja sisällä pikkuisen kallon käy ihminen taisteluaan Tätä nostalogiaa joka päivä hän saa joka luulee ja ihmettelee kohta halkeaa maa, mitä nähdä hän saa joka taivaalle tuojottelee 3. On helppoa hiljainen olla ja tyytyä puolikkaisiin tai luopua vain sovinnolla jos vahvemmat vaativat niin On taivaalla kuu, siellä pellejä nään jotka vilkuttaa lapsille maan moni nälkäinen suu ilman velliä jää kuussa sirkusta laajennetaan 4. En ymmärrä mikä on oikein tai väärin tai tuomittavaa mikä munista oiskaan se soikein jos miljoonaa tutkia saa' Mutta tiedän mä sen että ei ihminen yksin muuttaa voi kuin itseään kautta helvettien tiedän kulkevan sen joka eilistä jää etsimään