Hector - Amsterdam

^AmKirottu Amsterdam, siunattu A^Emmsterdam, ota ^Fsyliisi voipuneet ^Eseilorit nuo! ^AmMeri heitä kun syö, ^Emmeri heitä kun lyö - ^Dm7nyt ne huilaa j^E7a hoilaa, nyt he lau^Amlaa ja juo...

^AmHeidän känninsä on kuoleman k^Emaltainen ja h^Fe hukkuvat nyt syv^Eyyksiin unien... ^AmSylistäs Amsterdam h^Emyvä syntyä on. ^Dm7Meri luovuttaa ^E7heidät huikaisuun au^Amringon...

^AmKirottu Amsterdam, siunattu A^Emmsterdam, sinu^Fn seiloris syö kal^Eaa lemuavaa! ^AmJa he hampaitaan näy^Emttävät kohtalolleen ^Dm7ja he haistatta^E7a kuulle, eivät saa ^Amkyllikseen!

^AmHe kourin parkkiintunein tart^Emtuu maan laitoihin, mere^Fn partaita lyö nyr^Ekein repeilevin... ^AmHeidän mittansa täyt^Emtyy ja verensä vapisee, ^Dm7ja he nousee ja^E7 mennessään vain röy^Amhtäilee...

^AmViaton Amsterdam, syntinen Am^Emsterdam, syli^Fisi viettelet seil^Eorit kiimaiset! ^AmJa kun haitari soi, ^Eminnoissaan vaikeroi, ^Dm7himon huurussa ^E7he naisia kouria voi^Am...

^AmJa he tanssiessaan nauraa nau^Emramistaan, kunn^Fes kiihkollaan saa^E soiton vaikenemaan... ^AmLiha sykähdellen jat^Emkaa rytmiä sen - ^Dm7meriaamu on tyy^E7ni ja rauhallinen...^Am

^AmSylissäs Amsterdam merimiehes^Emi saa jano^Fnsa sammuttaa, jan^Eon pohjattoman... ^AmKunniaks' juovat he ^Emhuorien kunniattomain, ^Dm7joille rakkaus ^E7on sanahelinää vain!^Am

^AmJa he naisille juo, jotka ruu^Emmiinsa heille suo, jotk^Fa itsensä myy, joi^Eta rahalla saa... ^AmJa kun pullo on juot^Emu ja tähdet kalvenneet ^Dm7kusemalla he vu^E7odattaa eron kyynele^Amet...