Haloo Helsinki! - Vapaus käteen jää

^FOn nainen ratissa kyyneleitä keräillen ^DmTyöpäivän lopussa mies soittaa huma^Amlasta heräillen Nainen ajaa kotiin ^Citseään etsien ^FMies eli ennen yksi päivä kerrallaan ^DmNyt yksi minuutti voi kaiken ihan ^Amtäysin kadottaa Kohta on taas ^Ckaikki irrallaan

Kun elä^Fmässä kaiken menettää Silloin vapaus on ^Dmainut mitä käteen jää On ylämäki ^Bbraskas askeltaa Mutta alamäkeen ^Cliian usein katoaa Jos se ei tapa niin se ^Ftodellakin hajottaa Ei muistojen ^Dmpäälle kultakerrosta saa Hymyilet tai ^Bbitket kuinka vaan Ole hetki niin kuin ^Chuomista ei olisikaan

^FOn paljon tasoja vielä meidän edessä ^DmVanhat kivet ja puut, energia^Amkenttien välissä Tää kaikki ei oo ^Cmeidän käsissä ^FTuhon kynsissä on, ^Dmaikamme sieluton Mutta lupaan ^Amettä huominen On joskus ^Cmonen vuoden takainen

Kun elä^Fmässä kaiken menettää Silloin vapaus on ^Dmainut mitä käteen jää On ylämäki ^Bbraskas askeltaa Mutta alamäkeen ^Cliian usein katoaa Jos se ei tapa niin se ^Ftodellakin hajottaa Ei muistojen ^Dmpäälle kultakerrosta saa Hymyilet tai ^Bbitket kuinka vaan Ole hetki niin kuin ^Chuomista ei olisikaan

^EmOn nainen ratissa kyyneleitä keräil^Flen Ei kukaan kotona oota Hän tekee ^Cu-käännöksen Ja nousee ^Gautosta huutaen ^EmOn sade lakannut, tie loistaa hohto^Fa Aurinko laskee ja nainen laittaa vikan ^Cröökin palamaan On vapaa ^Gmtekemään mitä vaan

Kun elä^Fmässä kaiken menettää Silloin vapaus on ^Dmainut mitä käteen jää On ylämäki ^Bbraskas askeltaa Mutta alamäkeen ^Cliian usein katoaa Jos se ei tapa niin se ^Ftodellakin hajottaa Ei muistojen ^Dmpäälle kultakerrosta saa Hymyilet tai ^Bbitket kuinka vaan Ole hetki niin kuin ^Chuomista ei olisikaan