Eppu Normaali - Sadan vuoden paastakin

Ei aika mua s?^G?¤ästä, ja sada^Dn vuoden päästä On mukanani maa^Cilma hautaansa v^Gaipunut tieltä^D uuden Mitä kerran ^Gsaikaan, kai ikuistua^D aikaan Kun häviä^Cvän pieneen hetke^Gen sen mahd^Dutin ikuisuuden ^CKuinka mä p^Goikuuden^D päÃ?^G?ltäni pu^Cin ja ^Glähtei^Dssä rakkauden uin Ja on^Cneni hÃ^G¤ilyvän ^D uskoin n^Gäin säil^Cyvän i^Dkäänkuin sadan vuoden pÃ^Em¤ästä^Dkin, muisteltais ^Ckuinka me ilo^Gittiin n^Diin sadan vuoden pÃ^Em¤ästä^Dkin, muisteltais, ^Ckuinka me^D rakastet^Emtiin Em D C D x4 Ajan myöt^Gä haavat, ne parant^Dua saavat oon yksin tänne ^Cjäänyt maa^Gilmani iltaani^D odottelemaan Kai ikuisesti mu^Gistan, no kunnes tääl^Dtä luistan Mä muistan mit?^C?¤ kerra^Gn saikaan kai ikuis^Dtua aikaan ^CKuinka mä p^Goikuuden^D päÃ?^G?ltäni pu^Cin ja ^Glähtei^Dssä rakkauden uin Ja on^Cneni hÃ^G¤ilyvän ^D uskoin n^Gäin säil^Cyvän i^Dkäänkuin sadan vuoden pÃ^Em¤ästä^Dkin, muisteltais ^Ckuinka me ilo^Gittiin n^Diin sadan vuoden pÃ^Em¤ästä^Dkin, muisteltais, ^Ckuinka me^D rakastet^Emtiin