Edu Kettunen - Kadonnut lennolla

Minä ^Gkirjoitan ^Bmsinulle ^Emnyt, kun olen ^Gnähnyt vähän ^Bmselvemmin ^Emviimein Kun tuli^Cvuorella Amelian ^Bmkanttiinan ovella ^Chäivähti eilisen ^Dhaamu Sil oli ^Gtaivasta ^Bmsinisemmät ^Emsilmät, sil oli ^Ghiuksissaan ^Bmmyrskyinen ^Emtuuli Se joi ^Ckahvinsa pullosta ^BmSeutulan kentän kama^Cralla ^Dyölennon ^Galla Tuo ^Cpölyisen ^Dalbumin ^Gaave, tuo ^Ctaivahan ^Dtuulten ^Gtuoma Ja ^Chuomautus ^Dkirjassa ^Gviivalla rennolla: ^Ckadonnut ^Dlennolla ^G

Sinä ^Gteit noita ^Bmkulkijan ^Emtöitä, nukuit ^Gyösi kai ^BmFairchildin ^Emalla Olit ^Chengissä vain noilla ^Bmvilleillä mailla, jotka ^Ckantavat taivaansa ^Daina Niin kuin ^Gmainarit ^Bmpilvien ^Emkuiluissa kuljet, kuin ^Getsien ^Bmvapauden ^Emsuonta Ja minä ^Cjuontasi setvin näillä ^Bmaavikkoteillä, joilla ^Ctuuli käy ^Dtoisella ^Glailla Nyt ^Ckuva on ^Dlopulta ^Gkirkas, kuin ^Ctaivaalla ^Dhaihtuva ^Gjuova Kuin ^Chuomautus ^Dkirjassa ^Gviivalla rennolla: ^Ckadonnut ^Dlennolla ^{G C D G}

Sinä ^Gpalaisit ^Bmehkä jos ^Emvoisit, mutta ^Gsielusi ois ^Bmmuualla aina^Em Kun ^CLockheed-Electra käy ^Bmryskyen yössä, eivät ^Clupaukset ^Dliikoja ^Gpaina Mutta ^Ckuva on ^Dlopulta ^Gkirkas, kuin ^Ctaivaalla ^Dhaihtuva ^Gjuova Kuin ^Chuomautus ^Dkirjassa ^Gviivalla rennolla: ^Ckadonnut ^Dlennolla ^{G C D G}