K^Auka voisi k^A/C#ellot seisa^Duttaa kun tu^Erhan nopeaan a^Aika t^C#mänä yönä r^F#maksut^Etaa M^Aistä a^A/C#ikaa lisää s^Dais yö kun j^Euoksee aamuun päin ^Akai s^C#maan sua vielä ^F#mkoskett^Eaa

A^Dika on niin julma s^C#me matelee j^Duuri silloin kun se s^C#maisi kiiruhtaa N^Bmyt kun olet si^Ainä aika su^Dinpäin ryntä^Eilee

K^Auka voisi k^A/C#ellot seisa^Duttaa ja aj^Ean pysäyttää k^Aun maailma l^C#m/G#ainaa kaikkein k^F#maunei^Entaan K^Auka voisi k^A/C#ellot seisa^Duttaa ja aj^Ean pysäyttää k^Aun maailma a^C#m/G#ntaa kaikkein p^F#marast^Eaan

O^Alen p^A/C#ieni ihmi^Dnen enkä si^Elle mitään voi p^Aarhaat h^C#metket juoksee n^F#mopea^Ean M^Aaailma k^A/C#ulkee radal^Dlaan se vä^Ehät välittää m^Autta ^C#meikö voitais h^F#midast^Eaa

A^Dika on niin julma s^C#me matelee j^Duuri silloin kun se s^C#maisi kiiruhtaa N^Bmyt kun olet si^Ainä aika su^Dinpäin ryntä^Eilee

K^Auka voisi k^A/C#ellot seisa^Duttaa ja aj^Ean pysäyttää k^Aun maailma l^C#m/G#ainaa kaikkein k^F#maunei^Entaan K^Auka voisi k^A/C#ellot seisa^Duttaa ja aj^Ean pysäyttää k^Aun maailma a^C#m/G#ntaa kaikkein p^F#marast^Eaan

K^F#mohta aamun k^Doi sut pesee vierestä ^C#mpois Itsekseni va^Eivun uu^F#msintaan

^F#mJa mä ru^Dkoilen että aika^C#m vois saada sinut p^Eian palaa^Dmaan

K^Auka voisi k^A/C#ellot seisa^Duttaa ja aj^Ean pysäyttää k^Aun maailma l^C#m/G#ainaa kaikkein k^F#maunei^Entaan K^Auka voisi k^A/C#ellot seisa^Duttaa ja aj^Ean pysäyttää k^Aun maailma a^C#m/G#ntaa kaikkein p^F#marast^Eaan

K^Aun maailma la^C#minaa kaikkein kau^F#mnein^Etaan D D D A

Suurlahettilaat - Kuka pysayttaisi kellot