Brita Koivunen - Suklaasydän mamas pearls

Kun ^Dmnuoren miehen ujoimman näin pöydässä pienen ^A7kahvilan - ^A7niin syystä jota tiedä en - sain hältä suklaasydä-^Dmmen. - ^DmSuklaasydän tinakuoret aina murtuu ^A7sulaen ^A7niitä tarjoo miehet nuoret - aitoja vain saa mä ^Dmen.

^DmBumtsi-bum bumtsi-bum-bum ^DmBumtsi-bum bumtsi-bum-bum

Hän ^Dmulkona mua kuljettaa ja ostaa minkä i^A7rti saa, ^A7mut pohjimmiltaan kuka ties, on hänkin oikein kelpo ^Dmmies. ^DmSuklaasydän sisällensä kätkee halvan ^A7sormuksen. ^A7Kerron hänen isällensä - aitoa jos saa mä ^Dmen.

^DmBumtsi-bum bumtsi-bum-bum ^DmBumtsi-bum bumtsi-bum-bum

Hän ^Dmsilmiin kyllä katsoo mua ja joskus saattaa ^A7innostua, ^A7mut jäljennös on arvoton jos suklaata vain sydän ^Dmon. ^DmSuksaasydän kaunis päältä, tuskin paljon ^A7lohduttaa. ^A7Suudelmatkin tuntuu jäältä, - aitoja kun en mä ^Dmsaa.

^DmBumtsi-bum bumtsi-bum-bum ^DmBumtsi-bum bumtsi-bum-bum

Kun ^Dmaikamme näin kuljettiin, jo vihdoin viimein ^A7kävi niin, ^A7hän että antoi rakkauden ja sormuksen ja syde-^Dmmen. ^DmSuklaasydän, tinakuoret nyt jo murtui ^A7sulaen. ^A7Niitä tarjoo miehet nuoret - aitoja vain saanut ^Dmen.

^DmBumtsi-bum bumtsi-bum-bum ^DmBumtsi-bum bumtsi-bum-bum