Antti Huovila - Vaskikellot

Tuo^Amksuu maa ja kaksi pilven hattaraa niin verka^Flleen kuin ^Gpäivänpaisteesee^Cn, ^E hääsunnun^Amtain ne myös^Dmkin käyvät r^Aminnakka^Dmin, valkoinen^Am on ^Fhuntu pilvi^Een, niin lämm^Amin on myös katse aAmuauringon, sen rakkau^Fden, maa t^Goistaa helmeill^Cen, ^E ja kahdes^Amtaan me ^Dmkohta kirkkoon ^Amastellaa^Dmn, hetki ^Amtää toistu e^Ei milloin^Amkaan

Käyt rinnal^Dmlain ja vaskik^Amellot soi kuin siuna^Gten nyt rakkaud^Cen hääsunnunt^Dmain kun vaski^Amkellot soi niin kaiku ^Etoistaa soiton s^Amen

Taivaal^Amlaan myös pilvet etsii toisiaan, käy kumpik^Fin luo ^Gtaivaan altta^Crin,^E ja jälkeen ^Amsen saa l^Dmeuto tuuli ^Amhiljaine^Dmn, tuudi^Amttaa vain ^Fyhtä hattar^Eaa, saa lapset ^Ammaan myös tuuli saattaa kuiskeellaan, luo ^Falttarin kuin ^Gpoutapilvetk^Cin^E, häämarssi ^Amsen soi n^Dmiinkuin soitto ^Amtaivain^Dmen yhty^Amen sointuih^Ein urkuj^Amen

Käyt rinnal^Dmlain ja vaskik^Amellot soi kuin siuna^Gten nyt rakkaud^Cen hääsunnunt^Dmain kun vaski^Amkellot soi niin kaiku ^Etoistaa soiton s^Amen