Anssi Kela - Nummela

Nämä^D kadut kaupungin,^A huvilat ja puutarhat Käve^Bmlytän koiraa ja mieleen pala^Bm/Aa vuodet parhaimmat Tuosta o^Gjasta me silloin filla^Bmreita naarattiin Jälkeen v^Gedonlyönnin jossa jällee^An hulluus pu^Dnnittiin

Koulussa k^Davereiden kesken me ^Atytöt jaettiin Ne ^Bmkiljui välitunneilla kun niit?^Bm/A? takaa ajettiin Ja kun f^Gaijan bändi soitti vein ^Bmkaikki katsomaan Kuunnell^Gessain tunsin poltteen - mun piti p^Aäästä soi^Dttamaan

Mun täytyy ^Gkävellä näin Mun täytyy kävellä n?^F#7?in Kun jotain herää sis^Bmälläin

Minä^D olin kahdentoista kun me ^Amaalle muutettiin Ja vain ^Bmvuotta vanhempana katsoin kun ^Bm/Afaijaa haudattiin Mutsill^Ge jäi neljä lasta, uus^Bmi talo velkoineen Mutta j^Gotenkin se selvis - elämä^A alkoi uude^Dlleen

Me silloin ka^Dvereiden kanssa täm?^A? puisto vallattiin Meidän ^Bmmopot kulki kahtasataa, tuon sillan k^Bm/Aaiteilla käveltiin Ja me t^Giedettiin miten koko kylän kat^Bmuvalot sai sammumaan Aloin k^Girjoitella lauluja, ne käsit^Atelivät kuo^Dlemaa

Mun täytyy ^Gkävellä näin Mun täytyy kävellä n?^F#7?in Kun jotain herää sis^Bmälläin

Löysin e^Dlämäni naisen ja ^Ame yhteen muutettiin Olin ^Bmkakskytviis kun sanoin: "Please, ^Bm/Aeikö mentäis naimisiin?" Nyt meil on ^Gomakotitalo, vaimo t^Bmyökseen opettaa Minä^G nukun päivät ja valvon yöt - nää b^Aiisit pitää ^Dkirjoittaa

Koiran^D kanssa joskus myöhään ha^Arjulle me kiivetään Ja sielt?^Bm? käsin katsellaan nu^Bm/Akkuvaa Nummelaa Ja mä ^Gkelaan että kaikki taita^Bma olla kohdallaan Mä tai^Gdan kuulua tänne..^A. ^D

Mun täytyy ^Gkävellä näin Mun täytyy kävellä n?^F#7?in Kun jotain herää sis^Bmälläin